Suomen rikkaimmissa taloyhtiössä asuminen on ilmaista - silti se ei vaikuta myyntihintaan - Suomen AsuntoSatama LKV

Haluan maksuttoman arvion kodistani

Kun olette myymässä asuntoa varakkaasta yhtiöstä, on syytä valita välittäjäksi AsuntoSatama LKV -varakkaiden taloyhtiöiden asiantuntija. Meidän osaamisen avulla saatte asunstanne parhaimmain mahdollisimman kauppahinnan.

Haluan maksuttoman arvion kodistani

Häveliäät rikkaat



Hyvin hoidetut, varakkaat taloyhtiöt ja niissä tehtävät asuntokaupat ovat olleet intohimoni jo kohta 20 vuotta. Sytyin asialle välittäessäni koteja vihreän ketjun myyntijohtajana Suomen ”kultahammasrannikolla” Ullanlinnassa 2006-2011.

Olen kerännyt viisitoista vuotta arkistooni tietoja vastikkeettomista tai melkein vastikkeettomista taloista, mutta vasta viime syksynä käärin hihat ja lähdin rakentamaan tietopankkia Helsingin ja samalla käytännössä koko Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä.

Syy innostukseen oli Otaniemessä diplomi-insinööriksi opiskeleva Lassi Vuorela. Hän otti yhteyttä ja kertoi tekevänsä diplomityötä taloyhtiön varallisuuden vaikutuksesta asunto-osakekaupassa. Löimme kättä päälle. Yhteistyön tuloksena Lassi sai viime viikolla diplomi-insinöörin paperit ja allekirjoittanut valmiiksi jättiraportin varakkaista taloyhtiöistä.

Taloustietojen kerääminen rikkaista taloyhtiöistä on ollut todella haastavaa. Yhtiöjärjestykset löytyivät yritystietojärjestelmästä (YTJ), mutta tilinpäätökset ja taseet piti kerätä anelemalla. Tuntui kuin omistajat häpeäisivät hyvin hoidettuja, peruskorjattuja kotitaloaan. Yksi isännöitsijä pelkäsi, että kateelliset naapurit leimaavat taloyhtiön asukkaat ja osakkaat vapaamatkustajiksi.

Yksi syy haluun vähätellä taloyhtiön varallisuutta saattaa olla se, että suurin piirtein joka toisessa yhtiöissä on lunastuslauseke. Myönteinen julkisuus nostaa hintoja ja lunastaminen tulee kalliimmaksi – tai sitten ei. Yhtiöistä, joissa taloyhtiö tai osakkaat lunastavat kaikki asunnot, vaikutus saattaa olla negatiivinen, hintaa alentava. Vain harva on valmis laittamaan asuntokauppaan varaamansa pääomat kuukaudeksi kiinni kun kaikki tietävät lopputuleman.

Lassi Vuorelan tieteellinen tutkimus paljasti sen mitä osasin 17 vuoden välittäjäkokemuksella pelätä. Rikkaista yhtiöistä asuntoja myydään samaan hintaan tai jopa halvemmalla kuin kädestä suuhun elävästi naapuritaloista. Taloyhtiön sijainti, asunnon kunto ja tehdyt remontit kiinnostavat ostajaa enemmän kuin asunto-osakeyhtiön omaisuus. Taloyhtiön omaisuus ja sillä kerättävät vuokratuotot ovat vain yhdelle kymmenestä kolmen tärkeimmän ostopäätökseen vaikuttavan tekijä joukossa.

Huippuunsa viritettyä, trimmattua kroppaa enemmän ostajia kiinnostaa morsiamen / sulhasen siniset tai ruskeat silmät.

Se, että hyvää myydään halvalla, tarjoaa tilaisuuden valistuneelle ostajalle tehdä hyviä kauppoja. Kolme kuluttajaa viidestä kokee taloyhtiön tilinpäätöksen ymmärtämisen haasteelliseksi. Palkkaa siis avuksesi kaveripiiristä ”talousneuvos”, jos taloyhtiöiden talous ei kuulu vahvuusalueisiisi ja lähde ostoksille.

Kuluttajista kolme neljästä on sitä mieltä, että hyvä, ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä pystyy avaamaan taloyhtiön talousluvut. Ongelma on se, että kiinteistönvälittäjistä valtaosalle talouslukujen ymmärtäminen on yhtä vaikeaa kuin asiakkaille. Se ei sinänsä ole mikään ihme, sillä aiheen käsittely on jäänyt pahasti pimentoon välittäjien koulutuksessa. Viimeisen 10 vuoden aikana LKV-kokeessa ei ole ollut yhtään aiheeseen liittynyt kysymystä. Yksikin silloin tällöin LKV-kokeeseen lisätty kysymys vuokratuottojen vaikutuksesta myyntihintaan motivoisi uusia ja vanhoja välittäjiä paneutumaan aiheeseen.

Jatkan tietopaketin rakentamista. Ota yhteyttä, jos mieleesi tulee asunto-osakeyhtiö, joka kuuluisi Suomen rikkaimpien taloyhtiöiden listalle. Soita 045-111 4211 tai lähetä meili erkki.murto-koivisto@asuntosatama.fi.

Erkki Murto-Koivisto

”Perheasunnon ostajalle kauppatekijäisiksi 925.000 euron osuus asunto-osayhtiön omaisuudesta”



Helsingin Ullanlinnassa Kapteeninkadun ja Pietarinkadun kulmassa sijaitseva, vastikään isoista remonteista kuoriutunut Asunto-osakeyhtiö Tellus Bostadsaktiebolaget on ehdottomasti yksi Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä. Se saattaa hyvän sijaintinsa ansiosta olla jopa rikkain.

Tellukseen ulkopuoliset eivät ole tervetulleita. Asunto-osakeyhtiö on viime vuosina lunastanut lähestulkoon kaikki taloyhtiöstä myydyt osakkeet. Tällä hetkellä yhtiö omistaa taloyhtiön asunnoista 36,6 prosenttia ja 100 prosenttia liiketiloista.

Tellus omistaa viime syyskuussa päivätyn isännöitsijäntodistuksen mukaan 26 asuntoa, yhteensä 1163 m2 ja liiketiloja 350 m2. Rahaksi muutettuna taloyhtiön omaisuuden arvo on alueen pienten asuntojen ja liiketilojen keskihinnallakin laskettuna 15 miljoonaa euroa.

Taloyhtiössä on 31 osakehuoneistoa (2007 m2). Telluksesta esimerkiksi 124 neliön perheasunnon ostaja saa asunto-osakeyhtiön osakekannasta 6,17 %.

Mikäli taloyhtiö päättäisi myydä koko kaikki omistamansa neliöt ja jakaa saadut tuotot osakkaille, olisi 124 neliön perheasunnon ostaneen osuus tuosta 15 miljoonan potista 6,17 prosenttia, eli 925.000 euroa.

Telluksen vauraus ei ole näkynyt tilastoissa huippuhintoina. Yhtiön yleisesti tiedossa oleva vahva halu lunastaa kaikki kaupaksi käyneet osakkeet on ongelma. Se karkottaa ulkopuoliset ostajat ja estää hintojen nousun käyvälle tasolle.

Asiakas, joka ostaa Telluksesta 124 m2 perheasunnon, saa laskennallisesti / kuvitteellisesti kaupan päälle 53 m2 taloyhtiön omistamista 1163 asuinneliöstä ja 17,4 m2 taloyhtiön omistamista liiketiloista jauhamaan verotonta tuottoa, jolla katetaan hänen asumismenonsa ja osuutensa taloyhtiöön tulevista remonteista.

Helsingin asuntomereen kätketyt aarteet



Helsingin ja samalla Suomen rikkaimmissa taloyhtiöissä sijaitsevat asunnot ovat kultakimpaleita, aarteita, joiden löytämiseen ei tarvita onnea vaan taitoa. Aarrearkun avautuu niille, jotka pystyvät lukemaan taloyhtiöiden taseita ja tilinpäätöksi.

Suomen rikkaimmissa taloyhtiöissä asuminen on ilmaista, peruskorjaukset kustannetaan taloyhtiön ottamilla hoitolainoilla ja parhaassa tapauksessa vuodenvaihteessa tilille kilahtaa vielä elämiseen tonni tai kaksi osinkotuloja

Välittäjät markkinoivat usein asuntoja harvoin tarjolla olevana tuhannen taalan tilaisuutena. Helsingin ja samalla Suomen rikkaimmista taloyhtiöistä ostettu asunto saattaa tuhannen taalan sijasta oikeasti olla kymmenientuhansien tai jopa satojentuhansien tilaisuus vaurastua.

Vastikään Aalto-yliopistossa julkaistu DI Lassi Vuorelan tekemä tutkimus (Taloyhtiön omaisuus asunto-osakekaupassa 2019) paljastaa, että taloyhtiön varallisuus ei näy Helsingin toteutuneissa myyntihinnoissa. Asuntokuumeessa ostajan vaakakupissa painaa asunnon sijainti ja kunto enemmän kuin taloyhtiön talous.
Rikkaasta yhtiöstä asunto-osakkeet vaihtavat usein omistajaa samalla neliöhinnalla kuin naapurissa sijaitsevasta, kädestä suuhun elävästä taloyhtiöstä. Asuntomarkkinoilla Ferrareita myydään Ladan hinnalla.


Asuntokaupoilla ostaja kuvittelee ostavansa asunnon, mutta todellisuudessa hän ostaa osan asunto-osakeyhtiön osakekannasta. Ei siis ole mikään ihme, että asunnon sijainti, kunto ja pohjaratkaisu painavat ostopäätöstä tehtäessä vaakakupissa enemmän kuin osakeyhtiön vakavaraisuus ja vuokratuotot.

Pieni yhtiövastike koetaan usein hyvän taloyhtiön tunnusmerkiksi, vaikka hoitovastike ei sinänsä vielä kerro mitään yhtiön varallisuudesta. Edulliset kuukausittaiset asumiskustannukset voidaan saada tinkimällä, laiminlyömällä taloyhtiön kunnossapitoon liittyvistä korjauksista. Taloyhtiöön kertyy pikkuhiljaa korjausvelkaa, mikä on vähän kuin pommia rakentaisi, kuvailee pitkään alalla toiminut isännöitsijä.

Paras mittari taloyhtiön varallisuuden arviointiin on vuokratuotot ja muut yhtiön omaisuudesta saatavat tulot. Nämä keskeiset tunnusluvut eivät kuitenkaan ostajia kiinnosta, paljastaa torstaina julkaistu tutkimus.

Suomen AsuntoSatama LKV:n Kantarilta tilaaman tutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia vastaajista pitää asunto-osakeyhtiön omaisuutta – yhtiöt omistamat liiketilat, toimistot ja asunnot – kolmen tärkeimmän ostopäätökseen vaikuttaneen kriteerin joukossa.

Palkkaa asiantuntija avuksi

Ensimmäinen orastavaan asuntokuumeeseen nautittava lääke kannattaa olla - jo ennen näytöille lähtöä – lepo ja huolellinen paneutuminen taloyhtiöiden talouteen. Mikäli talousasiat eivät kuulu vahvuusalueisiisi, palkkaa lähipiiristäsi avuksi henkilö, joka osaa avata monimutkaiset tilinpäätökset ja taseet kansantajuiseksi tekstiksi. Korjausvelka (=tulevat korjaukset), taloyhtiön tontti ja sokerina pohjalla taloyhtiön omistamistaan tiloista perimät vuokratuotot kannattaa syynätä huolella. Se on kivijalka taloudellisesti onnistuneelle kaupalle. Hyvän yhtiön osakkeista kannattaa maksaa enemmän, huonon vähemmän.

Taloyhtiön omaisuuden vaikutuksesta asuntokauppaan on juuri julkaistu uutta tutkimustietoa. Diplomityön loppupäätelmä on selvä: hyvää myydään halvalla.

”Taloyhtiön ja sen osakkaiden nettotuloja laskiessa huomaa, että niiden laskenta vaatii asiaan perehtymistä, johon ostaja ei välttämättä kykene etenkään oma-aloitteisesti. Parhaan mahdollisen hinnan saavuttamiseksi taloyhtiön omaisuudesta ja vuokratuotoista tulisi tehdä selvitys jo myynti-ilmoitukseen”, muistuttaa tutkimuksen tehnyt DI Lassi Vuorela.

”Parhaan mahdollisen hinnan toteutumiseksi ostajalle tulisi selvittää sijoitusomaisuuden määrä ja taloudelliset vaikutukset ennen tarjouksen tekemistä. Mitä paremmin ostaja tiedostaa taloyhtiön omaisuudesta saamansa hyödyn, sitä todennäköisemmin hän on valmis maksamaan asunnosta extraa”.

Taloyhtiöiden julkisissa asiakirjoissa ei kerrota yksittäisten omistajien saamaa hyötyä suoraan. Keskustan talojen isännöitsijä kuittaa asian lyhyesti: ”Piilossa oleva asia, ei sitä isännöitsijätodistukseen kirjata”.

Taloyhtiön talousdatan muokkaaminen selkokielelle vaatii myyjältä tai kiinteistönvälittäjältä kykyä lukea ja ymmärtää tilinpäätöstietoja.

”Tutkimuksessa käytetyn aineiston keräämisen yhteydessä tarkasteltiin myös kohteiden internetissä julkaistuja myynti-ilmoituksia. Suurimmassa osassa ilmoituksista vuokratuloista ei kerrottu mitään, joissakin kerrottiin yhtiön omistamien huoneistojen lukumäärä ja joissain taloyhtiön kokonaistulot ilman erittelyjä ja ostajan siitä saamaa osuutta”, tiivistää DI Lassi Vuorela.

Asunnon myynti-ilmoitus syntyy perinteisesti joko omistajan tai kiinteistönvälittäjän kynästä. Se, että vuokratuottoja ei onnistuta avaamaan myyjille ilmoituksissa, ei ole mikään yllätys. Taloyhtiön vuokratuotoista ei ole esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana kertaakaan kysytty LKV-kokeessa, eikä aihetta käsitellä myöskään Kiinteistönvälittäjän käsikirjassa.

Hyvän ja taviksen hintaero kymmeniätuhansia

Varakkaasta taloyhtiöstä ostettu asunto saattaa olla jopa neljänneksen kalliimpi kuin tavistalosta ja siitä huolimatta ostaja voi onnitella itseään hyvistä kaupoista.

Jos 300.000 euroa maksaneen 50 neliön kaksion yhtiövastike on taloyhtiön saamien vuokratuottojen ansiosta neljän euron sijaan kaksi euroa, kuukausittaiset kustannukset ovat 200 euron sijasta 100 euroa. Jos asunnon vuokra on 1000 euroa, ensimmäisen (hoitovastike 100 €) omistaja saa vuodessa vuokratuottoja ennen veroja 10.800 euroa, kun sen sijaan korkeampaa vastiketta maksavan kaksion sijoittajaomistaja joutuu tyytymään 9.600 euroon. 300 000 euron hankintahinnalla laskettuna ensimmäisen asunnon omistaja saa 3,6% tuoton, jälkimmäinen 3,2% tuoton ennen veroja.

Jotta tuottoprosentti olisi molemmissa 3,2% pitäisi varakkaammassa taloyhtiössä sijaitsevan asunnon hinnan olla 337.500 euroa. Tyystin vastikkeettomalla asunnolla samaan 3,2% tuottoprosenttiin päästään, vaikka hankintahinta olisi 375.000 euroa. Hintaero neljän euron vastikkeellisen ja nollan euron vastikkeellisen asunnon välillä voisi perustellusti olla jopa 1500 euroa neliöltä.

Asuntomarkkinoiden ”äyrikuninkaat”



Mikä on yhteinen nimittäjä Aapolalle, Jukolalle, Tellukselle, Mullolle, Vilholalle ja Harjulalle? Ne ja muut tässä jutussa esiteltävät ovat asunto-osakeyhtiöitä, jotka kuuluvat talojen parhaimmistoon, ehdottomaan eliittiin.

Millaisia sitten ovat nämä Helsingin ja Suomen vauraimmat asunto-osakeyhtiöt? Ne ovat 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella rakennettuja taloja, joissa yhtiön hallintaan on jätetty paljon omaisuutta. Talon on usein rakennuttanut varakas perhe tai suku. Yhtiön haltuun jätetyillä tiloilla on ajateltu katettavan omat asumiskustannukset. Varakkaista taloyhtiöistä pidetään hyvää huolta. Julkisivu on kunnossa, pihapiiri hoidettu, porraskäytävä kaunis ja asunto-osakeyhtiön hallinnassa oleva varallisuus jauhaa tasaiseen tahtiin rahaa osakkaille.

Esimerkiksi jo nimensä perusteella arvotalolta kuulostavassa Asunto Oy Aquila Bostads Ab:ssä (Annankatu 20) 200 neliön kodissa asuva osakas ei ole 20 vuoteen maksanut mitään asumisesta. Nykyrahassa mitattuna hyöty on jo hoitovastikkeena ollut neljännesmiljoonan ja lisäksi kaikki yhtiössä tehdyt korjaukset mm. LVIS ovat menneet taloyhtiön ”piikkiin”.

Yli 100 taloyhtiötä Helsingin keskustassa ja useita varakkaita yhtiöitä isännöivän Pääoven isännöitsijä Aulis Kuurne ihmettelee miksi taloyhtiön varallisuus ei paremmin näy myyntihinnoissa.

”Ostajat eivät ymmärrä substanssia. Tietämättömyyttään ostetaan huonompi naapuritalosta pikkaisen halvemmalla”, hän arvelee.
Vauraus koetaan osassa taloyhtiöistä kiusalliseksi asiaksi. Puolenkymmentä yleisesti hyvin hoidetuksi, varakkaaksi, isotuloiseksi tiedettyä taloa kieltäytyi luovuttamasta tätä juttua varten talouslukuja.

”Kateelliset naapurit ajattelevat, että olemme vastikkeettomassa taloyhtiössä jonkinlaisia vapaamatkustajia”, perusteli yksi isännöitsijä kantaansa.

Helsingin helmet – parhaat asunto-osakeyhtiöt

Annakatu 20
As Oy Aquila Bostads Ab:n Ruttopuiston naapurissa sijaitsevassa asunto-osakeyhtiössä ei ole peritty hoitovastiketta
20 vuoteen. Vuokratuotot vuonna 2018 yli 300.000 euroa. Nollavastike.

Eerikinkatu 1
Asunto-Osakeyhtiö Harjula omistaa 4 asuntoa, 10 liiketilaa ja kerää niillä vuokratuottoja 235.000, nollavastike.

Fredrikinkatu 24
Ydinkeskustassa sijaitseva Asunto Oy Untamontalon vuokratuotot liiketiloista ja kolmesta asunnosta ovat vuositasolla 300.000 euroa. Nollavastike, luksusta uima-allasosasto.

Fredrikinkatu 59 / Kansakoulunkatu 5
Kampin huippuyhtiö Asunto O.Y. Fredrikinkatu 59 ei ole kauneudella pilattu, mutta hallinnoi kaikkia kivijalan liiketiloja ja neljää asuntoa (543 m2). Vuokratuotot 285.000 euroa, hoitovastike 2 € / m2.

Jääkärinkatu 2 / Korkeavuorenkatu 2
Ullanlinnan vilkkain kauppakatu ja asunto-osakeyhtiö, joka omistaa kaikki kivijalkamyymälät. Vuokratuotot tällä hetkellä 375.000-400.00 euroa. Oma talonmies, nimellinen hoitovastike.

Korkeavuodenkatu 4
Asunto-osakeyhtiö Korkeavuorenkatu 4: pieni, vain 38 asunnon yhtiö omistaa kivijalan liiketilat ja kerää vuosittain yli 200.000 euron vuokratuotot. Hoitovastike nimellinen 0,50 euroa, korjauksiin käytettiin viime vuonna 70.000 euroa.

Lönnrotinkatu 14 / Fredrikinkatu 41
Osakeyhtiö Antinkatu 14:sta omistuksessa on asuntoja, liiketiloja ja autohallia. Vuokratuotot 271.000 euroa, vastike 1,50 €/ m2.

Lönnrothinkatu 33-35
Asunto-osakeyhtiö Lönnrotinkatu 33-35 omistaa kymmenkunta asuntoa, yli 1000 m2 liiketiloja ja 2000 m2 muita tiloja. Vuokratuotot 350.000 euroa. Hoitovastike 0,80 € / m2.

Mikonkatu 18
Osakeyhtiö Vilhola omistaa paljon huippupaikalla sijaitsevia liiketiloja ja asuntoja. Yhtiön vuokratuotot 2018 olivat 420.000 euroa, alvin kanssa mentiin maagisen 500.000 euron rajan yli. Helsingin rikkain, paras asunto-osakeyhtiö?

Pietarinkatu 18 / Kapteeninkatu 5
As Oy Tellus Bostadsaktiebolag omistaa kymmeniä asuntoja ja 350 m2 liiketiloja katutasossa. Isojen remonttien aiheuttamasta vuokratilojen vajaakäytöstä huolimatta vuokratuotot ovat 350.000 euroa. Nousussa. Nollavastike, yhtiön omistamien asuntojen ja liikehuoneistojen arvo varovaisesti arvioituna 15 miljoonaa.

Pitkänsillanranta 17
Varakas, itsestään hyvää huolta pitävä kaunotar Siltasaaressa. Asunto-osakeyhtiö Saariniemi omistamassa talossa kaikki isot remontit on tehty. Yhtiö on kuuluisa pitkään yhtiössä asuneen Onni Lindforsin testamentilla saadusta 7.3 miljoonan euron lahjoituksesta, josta verojen jälkeen yhtiölle jäi yli viisi miljoonaa.

”Olemme käyttäneet varoja lahjoittajan toiveiden mukaisesti mm. julkisivu- ja piharemonttiin”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Oona Tikkanen.

Runeberginkatu 15
Asunto-osakeyhtiö Aapolan varallisuus luotiin jo 1920-luvulla kun yhtiön perustajaosakkaat rakennuttivat B-portaan vuokrakäyttöön. Nyt, 100 vuotta myöhemmin, yhtiön omaisuus on yli 10 miljoona euroa. Vuokratuotot 367.000 euroa, nollavastike.

Runeberginkatu 44
Asunto Oy Runeberginkatu 44 Töölöntorilla on ollut pitkään vuokraisäntänä oranssille kiinteistönvälittäjälle. Liiketilojen lisäksi yhtiö omistaa kolme asuntoa ja 600 m2 elokuvateatterin, jonne viime vuonna saatiin vuokralaiseksi kansainvälinen kuntosaliyrittäjä. Vuokratuotot 300.000 euroa. Hoitovastike 1,50 € / m2.

Sinebrychoffinkatu 13-17-19 / Bulevardi 36.
Asunto Oy Bulevardia Bostads Ab perustettiin jo alun perin ennen sotia vuonna 1397 sillä ajatuksella, että asuminen on osakkaille ilmaista.
Taloyhtiö omistaa 46 asuntoa, 3 liiketilaa ja 13 autotallia. Iso, vastikkeeton asunto-osakeyhtiö. Vuokratuotot kaupungin kovimmat: yli 600.000 euroa vuodessa.

Topeliuksenkatu 13
Asunto Oy Runolan hallinnassa 580 m2 (13 kpl) asuinhuoneistoja ja 830 m2 liikehuone-, työhuone- ja varastotiloja. Vuokratuotot 246.000, vastike 3 € / m2

Uudenmaankatu 4-6
Oy Comfort Ab:n neljännesmiljoonan vuokratuotot ovat peräisin 1300 m2 liiketiloista. Vuokratuotot 280.000 euroa, nollavastike.

Yrjönkatu 25
Asunto-osakeyhtiö Jukola – pieni, yksi Helsingin keskustan kauneimmista taloista, hyvin hoidettu ja varakas. Yhtiö omistaa 3 asuntoja 500 m2 liiketilat huippupaikalla. Vuokratuotot 350.000 euroa, nollavastike.

Yrjönkatu 34
Asunto-Osakeyhtiö Yrjönkatu 34 Bostadsaktiebolaget Georgsgatan 34. Pieni, erittäin vakavarainen yhtiö, joka omistaa paraatipaikalla 100 m2 asuntoja ja 700 m2 liiketiloja. Vuokratuotot 180.000 €, hoitovastike 0,80 € / m2.

Kantakaupunki
Haastajat: Fredrikinkatu 18, Fredrikinkatu 49, Yrjönkatu 12-14, Kalevankatu 14, Uudenmaankatu 27, Yrjönkatu 12-14, Uudenmaankatu 27,
Sinebrychoffinkatu 13, 15 ja 17 ja Bulevardi 34b osoitteissa sijaitsevissa asunto-osakeyhtiöissä ei peritä lainkaan tai peritään pientä hoitovastiketta.

Vanha Vuosaari
Helsingin vanhassa Vuosaaressa sijaitsevat Suomen suurimpiin kuuluvat, peruskorjatut taloyhtiöt As Oy Säästöpurje (asuntoja 654 kpl, huoneistoala 37.810 m2) ja As Oy Säästöluoto (661 / 33967) sijaitsevat 90 952 m2 ja 87 747 m2 tonteilla. Rakennusoikeuden nosto nykyisestä 0,3:sta esimerkiksi 0,5:een tietäisi näille yhtiöille miljoonien eurojen tuloja.


Taloyhtiöiden talousluvut hepreaa ostajille – miljoonaomaisuuskaan ei nosta asuntojen hintoja



AsuntoSatama LKV:n Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan asunnon sijainti, kunto ja talossa tehdyt remontit painavat ostopäätöstä tehtäessä paljon enemmän kuin asunto-osakeyhtiön omaisuus esimerkiksi asunnot, liiketilat ja oma tontti.

Taloyhtiön talousluvut ja niiden ymmärtäminen on kolmen mielestä viidestä tavalliselle kuluttajalle vaikeaa.

Asuntosatama LKV:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi taloyhtiön omaisuus ja sillä saatavat vuokratuotot ovat kolmen tärkeimmän ostopäätökseen vaikuttavan tekijän joukossa vain yhdellä kymmenestä.

Taloyhtiön vastikkeettomuus ja korkeimmillaan jopa puolen miljoonan euron vuokratuotot eivät näy toteutuneissa myyntihinnoissa (Lassi Vuorela, Taloyhtiön omaisuus asunto-osakekaupassa 2019).

Kuluttajat kaipaisivat apua taloyhtiön tilinpäätösten ja taseiden lukemiseen. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä oli sitä mieltä, että hyvä kiinteistönvälittäjä pystyy avaaman taloyhtiön tunnuslukuja ja perustelemaan korkeampia hintapyyntöjä hyvin hoidetuista taloyhtiöistä.

”Olemme nyt valmiit myymään
koteja varakkaista yhtiöistä oikeaan hintaan.”



Tietopankin kokoaminen ja raportti kirjoittaminen varakkaista taloyhtiöistä on ollut iso urakka AsuntoSatama LKV:n ja Aurinkolahden Asunnot LKV:n henkilökunnalle. Urakkaan on osallistunut jokainen työntekijä 15-vuotiaista kesäduunareista toimitusjohtajaan.

Yhtiön toimitusjohtaja, kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto on vakuuttunut siitä, että yhtiössä on tällä hetkellä kaupungin paras osaaminen myydä asuntoja rikkaista taloyhtiöistä.

”Kaikki ovat joutuneet venymään parhaimpaansa. Helsingin rikkaimmat taloyhtiöt on kaivettu esiin ja niiden taloustiedot tarkastettu normaalin välitystyön lomassa. Oman henkilökuntamme lisäksi haluan kiittää diplomi-insinööri Lassi Vuorelaa, Kantarin asiakkuusjohtaja Maritta Palvasta ja Jussi Jyvälahtea, valokuvaajamme, joka kävi nappaamassa julkisivukuvat näistä upeista taloista”, hän toteaa.

Nimilistan, tietopankin kokoaminen on ollut haastavaa. Taloyhtiöiden taloustietoja ei saa mistään julkisesta rekisteristä. Osa hallituksista luovutti tiedot mielellään, osa vastahankaan tai ei ollenkaan. Välittäjäkollegoista on ollut myös iso apu asuntosatamalaisille tietojen keräämisessä.

”Olen varma, että tältä listalta puuttuu vielä joitain hyvin hoidettuja taloja, mutta jatkamme niiden metsästämistä”, lupaa Murto-Koivisto.